kumi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Kumi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Pyyhekumit

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kumi (5)

  1. joustava ja venyvä polymeeri; luonnonkumi
    Kumi on maan tärkein vientituote.
  2. (arkikieltä) pyyhekumi: väline, jolla pystytään poistamaan kynällä tehty kirjoitusjälki
    Tenttiin saa tuoda ainoastaan laskimen, kynän ja kumin.
  3. (arkikieltä) ajoneuvon rengas
    Pyörästäni oli kumi puhki.
  4. (kiertoilmaus) kondomi
    Kun käytät kumia, vältät sukupuolitaudit.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkʷumi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kumi kumit
genetiivi kumin kumien
(kumein)
partitiivi kumia kumeja
akkusatiivi kumi; kumin kumit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kumissa kumeissa
elatiivi kumista kumeista
illatiivi kumiin kumeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kumilla kumeilla
ablatiivi kumilta kumeilta
allatiivi kumille kumeille
Muut
essiivi kumina kumeina
translatiivi kumiksi kumeiksi
abessiivi kumitta kumeitta
instruktiivi kumein
komitatiivi kumeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

arabikumi, kovakumi, kumiasfaltti, kumieriste, kumieristeinen, kumihartsi, kumihihna, kumijalka, kumijalkine, kumikangas, kumikäsine, kumikasvi, kumikyllästeinen, kumilanka, kumilautta, kumileimasin, kumilenkki, kumiletku, kumiliima, kumiluoti, kumimatto, kuminauha, kuminauhatwist, kumipäällyste, kumipäällysteinen, kumipallo, kumipohja, kumipohjainen, kumipuku, kumipuu, kumipyörä, kumipyöräinen, kumirengas, kumisaapas, kumisieni, kumisukka, kumitehdas, kumiteollisuus, kumiteräsaapas, kumitiiviste, kumitossu,

kumitulppa, kumivene, kumiviikunapuu, kumiviljelmä, luonnonkumi, päällyskumi, purukumi, pyöränkumi, pyyhekumi, raakakumi, raapekumi, silikonikumi, sisäkumi, sisuskumi, solukumi, tekokumi, tiivistekumi, vaahtokumi

Johdokset[muokkaa]