kuluva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuluva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kulua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuluva | kuluvat |
| genetiivi | kuluvan | kuluvien (kuluvain) |
| partitiivi | kuluvaa | kuluvia |
| akkusatiivi | kuluva; kuluvan | kuluvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuluvassa | kuluvissa |
| elatiivi | kuluvasta | kuluvista |
| illatiivi | kuluvaan | kuluviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuluvalla | kuluvilla |
| ablatiivi | kuluvalta | kuluvilta |
| allatiivi | kuluvalle | kuluville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuluvana | kuluvina |
| translatiivi | kuluvaksi | kuluviksi |
| abessiivi | kuluvatta | kuluvitta |
| instruktiivi | – | kuluvin |
| komitatiivi | – | kuluvine |