kultaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kultaisuus (40)

  1. se, että on kultainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkult̪ɑi̯suːs/
  • tavutus: kul‧tai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kultaisuus kultaisuudet
genetiivi kultaisuuden kultaisuuksien
partitiivi kultaisuutta kultaisuuksia
akkusatiivi kultaisuus;
kultaisuuden
kultaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kultaisuudessa kultaisuuksissa
elatiivi kultaisuudesta kultaisuuksista
illatiivi kultaisuuteen kultaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kultaisuudella kultaisuuksilla
ablatiivi kultaisuudelta kultaisuuksilta
allatiivi kultaisuudelle kultaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kultaisuutena kultaisuuksina
translatiivi kultaisuudeksi kultaisuuksiksi
abessiivi kultaisuudetta kultaisuuksitta
instruktiivi kultaisuuksin
komitatiivi kultaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kultaisuude-
vahva vartalo kultaisuute-
konsonantti-
vartalo
kultaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan kultainen vartalosta kultais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]