kulkusirkka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- vaeltavista heinäsirkkalajeista käytettävä nimitys
- Kulkusirkkaparvet ovat valtava vitsaus viljelmille aiheuttaen jopa paikallisia nälänhätiä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkulkuˌsirkːɑ/
- tavutus: kul‧ku‧sirk‧ka
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulkusirkka | kulkusirkat |
| genetiivi | kulkusirkan | kulkusirkkojen (kulkusirkkain) |
| partitiivi | kulkusirkkaa | kulkusirkkoja |
| akkusatiivi | kulkusirkka; kulkusirkan |
kulkusirkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kulkusirkassa | kulkusirkoissa |
| elatiivi | kulkusirkasta | kulkusirkoista |
| illatiivi | kulkusirkkaan | kulkusirkkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kulkusirkalla | kulkusirkoilla |
| ablatiivi | kulkusirkalta | kulkusirkoilta |
| allatiivi | kulkusirkalle | kulkusirkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulkusirkkana | kulkusirkkoina |
| translatiivi | kulkusirkaksi | kulkusirkoiksi |
| abessiivi | kulkusirkatta | kulkusirkoitta |
| instruktiivi | – | kulkusirkoin |
| komitatiivi | – | kulkusirkkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kulkusirka- | |
| vahva vartalo | kulkusirkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista kulku ja sirkka
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kulkusirkka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A