kuka
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kuka (ken) |
(kutka) ketkä |
| genetiivi | (kunka) kenen |
(kuiden) (kuitten) keiden keitten |
| partitiivi | (kuta) ketä |
(kuita) keitä |
| akkusatiivi | (kunka) kenet |
(kutka) ketkä |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | (kussa) kenessä |
(kuissa) keissä |
| elatiivi | (kusta) kenestä |
(kuista) keistä |
| illatiivi | (kuhun) keneen kehen |
(kuihin) keihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | (kulla) kenellä kellä |
(kuilla) keillä |
| ablatiivi | (kulta) keneltä keltä |
(kuilta) keiltä |
| allatiivi | (kulle) kenelle kelle |
(kuille) keille |
| muut | ||
| essiivi | (kuna) kenenä |
(kuina) keinä |
| translatiivi | (kuksi) keneksi |
(kuiksi) keiksi |
| abessiivi | – | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | – |
[muokkaa] Pronomini
kuka
- (interrogatiivinen) kysyvä pronomini, joka viittaa ihmiseen
- Kuka on syönyt puuroani?
- (indefiniittinen) se, joka
- Kuka söi kesävoin, voi myös ostaa sitä lisää.
[muokkaa] Huomautukset
- Taivutusmuodot ovat korvaantuneet rinnakkaisen, ylätyylisen ken-pronominin muodoilla (kts. taulukko).
- Pronominilla ken on yksikössä myös erillinen akkusatiivimuoto kenet.
- Pronominilla on myös adverbiaalisia sijamuotoja; instruktiivia käytetään nykykielessä ainoastaan adverbina:
[muokkaa] Käännökset
[muokkaa] Pitjantjatjara
[muokkaa] Substantiivi
kuka
