kuitata
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuitata (73-C) (taivutus[luo])
- kirjoittaa nimensä laskuun tms.; kuitata allekirjoituksella.
- Kuittasin jo tavaran saaduksi.
- Kuittasin kirje vastaanotetuksi.
- Kuittaisitko tämän summan maksetuksi.
- Kuittaammeko potut pottuina? Kyllä se käy, olet autellut yhden grillihiilipussin edestä.
- hyvittää, selvittää, sivuuttaa
- ~ olankohautuksella
- korvata
- Kuittasin ateria voileivällä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkui̯t̪ɑt̪ɑˣ/, [ˈkʷuit̪ɑ̝t̪ɑ̝]
- tavutus: kui‧ta‧ta
Etymologia[muokkaa]
substantiivista kuitti
Käännökset[muokkaa]
1. kirjoittaa nimensä laskuun tms.
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: kuittaaja, kuittaaminen, kuittaus
- verbit: kuitattaa, kuittailla, kuittautua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuitata Kielitoimiston sanakirjassa