kuiri

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuiri (5)

  1. (vanhahtava) lusikka
  2. kuirien suvun (Limosa) laji tai yksilö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuiri kuirit
genetiivi kuirin kuirien
(kuirein)
partitiivi kuiria kuireja
akkusatiivi kuiri;
kuirin
kuirit
sisäpaikallissijat
inessiivi kuirissa kuireissa
elatiivi kuirista kuireista
illatiivi kuiriin kuireihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuirilla kuireilla
ablatiivi kuirilta kuireilta
allatiivi kuirille kuireille
muut sijamuodot
essiivi kuirina kuireina
translatiivi kuiriksi kuireiksi
abessiivi kuiritta kuireitta
instruktiivi kuirein
komitatiivi kuireine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuiri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 (muodossa ”cuiri”).[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

eskimokuiri, mustapyrstökuiri, punakuiri, ruostekuiri

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kuiri

  1. keittää, laittaa ruokaa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 315. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.