kuikka

Kuikka

Suomi

Substantiivi

kuikka (10)

1. kuikkalintujen suvun 60–75 cm pitkä lintu (Gavia arctica), joka elää koko Suomessa kirkasvetisissä järvissä sukellellen kalaa ravinnokseen ja joka rakentaa pesänsä aivan veden partaalle

Käännökset

1. Gavia arctica

englanti: diver, loon inarinsaame: tuhtuu koltansaame: tohtti norja (bokmål): lom

ranska: plongeon m. ruotsi: lom saksa: Seetaucher venäjä: гагара viro: järvekaur; kaur

Liittyvät sanat

• kaakkuri