kubismi

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kubismi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Roger-Noël-François de La Fresnaye, Istuva mies

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kubismi (5)[1]

  1. taidesuuntaus, jossa objekti hajotetaan ja kootaan ja analysoidaan ja kuvataan uudelleen pelkistyneessä muodossa, mahdollisesti samanaikaisesti monesta kuvakulmasta. 1900-luvulla alkanut ja 1914 loppunut.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkubismi/
  • tavutus: ku‧bis‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kubismi kubismit
genetiivi kubismin kubismien
(kubismein)
partitiivi kubismia kubismeja
akkusatiivi kubismi;
kubismin
kubismit
sisäpaikallissijat
inessiivi kubismissa kubismeissa
elatiivi kubismista kubismeista
illatiivi kubismiin kubismeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kubismilla kubismeilla
ablatiivi kubismilta kubismeilta
allatiivi kubismille kubismeille
muut sijamuodot
essiivi kubismina kubismeina
translatiivi kubismiksi kubismeiksi
abessiivi kubismitta kubismeitta
instruktiivi kubismein
komitatiivi kubismeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kubismi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kubismi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5