krookus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

krookus (39)

  1. Crocus-kasvisuvun kasveja
  2. sahrami
  3. kevätsahrami

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkroːkus/
  • tavutus: kroo‧kus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi krookus krookukset
genetiivi krookuksen krookusten
krookuksien
partitiivi krookusta krookuksia
akkusatiivi krookus;
krookuksen
krookukset
sisäpaikallissijat
inessiivi krookuksessa krookuksissa
elatiivi krookuksesta krookuksista
illatiivi krookukseen krookuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi krookuksella krookuksilla
ablatiivi krookukselta krookuksilta
allatiivi krookukselle krookuksille
muut sijamuodot
essiivi krookuksena krookuksina
translatiivi krookukseksi krookuksiksi
abessiivi krookuksetta krookuksitta
instruktiivi krookuksin
komitatiivi krookuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo krookukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
krookus-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta krokus < latinan sanasta crocus ’maustesahrami’ < muinaiskreikan sanasta κρόκος (krókos)[1]

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4. (Lähteessä muinaiskreikan sana krokós)