krenatööri

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Krenatööri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

krenatööri (5)[1]

  1. (historia) jalkaväen eliittisotilas, joita käytettiin alun perin rynnäköissä 1600-luvulla heittämään kranaatteja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkrenɑˌt̪øːri/
  • tavutus: kre‧na‧töö‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi krenatööri krenatöörit
genetiivi krenatöörin krenatöörien
(krenatöörein)
partitiivi krenatööriä krenatöörejä
akkusatiivi krenatööri;
krenatöörin
krenatöörit
sisäpaikallissijat
inessiivi krenatöörissä krenatööreissä
elatiivi krenatööristä krenatööreistä
illatiivi krenatööriin krenatööreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi krenatöörillä krenatööreillä
ablatiivi krenatööriltä krenatööreiltä
allatiivi krenatöörille krenatööreille
muut sijamuodot
essiivi krenatöörinä krenatööreinä
translatiivi krenatööriksi krenatööreiksi
abessiivi krenatöörittä krenatööreittä
instruktiivi krenatöörein
komitatiivi krenatööreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo krenatööri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ransk. grenadier, 'kranaattimies'

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5