kovaääninen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kovaääninen (38) (komparatiivi kovaäänisempi, superlatiivi kovaäänisin) (taivutus [luo])
- äänekäs, sellainen, jolla on kova ääni
- joka ilmaistaan kovalla äänellä
- Kovaääninen nauru.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkoʋɑˌæːninen/
- tavutus: ko‧va‧ää‧ni‧nen
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: kovaäänisesti
- substantiivit: kovaäänisyys
Substantiivi[muokkaa]
kovaääninen
- tekninen laite, jossa sähköiseen muotoon saatettu äänisignaali muunnetaan akustiseksi ääneksi, kaiutin
Etymologia[muokkaa]
käännöslaina; kovaääninen viittaa siihen, että ääni on hyvin kuuluva, tarvittaessa hyvinkin voimakkaana
Käännökset[muokkaa]
1. laite, jossa sähköinen signaali muutetaan ääneksi
|
|