kova

Suomi

Adjektiivi

kova (10) (komparatiivi kovempi, superlatiivi kovin) (taivutus)

1. sellainen, joka tai mikä ei jousta tai anna muutoin myöten; kiinteä, luja; vaikea kestää

   Kivi on kovaa kauttaaltaan.

   Tämä muna on keitetty liian kovaksi.

2. (materiaalioppi) joka kykenee vastustamaan muodonmuutosta pinnastaan
3. (äänestä) luja

   Kova meteli on sietämätöntä.

4. vaatimuksiltaan ankara, tiukka

   Virtanen on kova ja ankara ihminen.

   Pääsykoe oli tiukka ja kova koitos.

5. (iskusta) luja
6. (janosta) ankara

   Minulla on kova jano.

7. (sot.) ammuksista, vastakohtana harjoitusammuksille

   Täällähän ammutaan kovilla.

8. pornografia, jossa näytetään seksuaaliakteja

Käännökset

englanti: hard, grim espanja: duro krimintataari: qattı latvia: ciets puola: twardy ranska: dur

ruotsi: hård turkki: sert venäjä: твёрдый viro: kõva, tugev, vali

ihmisestä

englanti: hard, strict, harsh

äänestä

englanti: loud

iskusta

englanti: hard, heavy

venäjä: сильный

janosta

englanti: severe

ammuksista

englanti: live

pornosta

englanti: hardcore

Liittyvät sanat

• ankara, navakka, sydämetön, tiukka, voimakas, äänekäs

Johdokset

• adverbit: kovaa

Vastakohdat

• (materiaalista) pehmeä
• (äänestä) hiljainen, heikko
• (ihmisestä) lempeä
• (munasta) löysä