korva

Wikisanakirja

Sisällysluettelo 1 Suomi 1.1 Substantiivi 1.1.1 Taivutus 1.1.2 Käännökset 1.1.3 Liittyvät sanat 1.1.4 Idiomit

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

korva (10)

1. nisäkkäillä kolmesta rakenteellisesta ja toiminnallisesta osasta muodostuva elin, joka aistii ääniä ja toimii tasapainoelimenä ja liikeaistimena

   Korva on kuuloelin.

2. korvan pään ulkopuolelle näkyvä osa, korvanlehti
3. kädensija, astian korva

   kahvikupin korva

[muokkaa] Taivutus

[muokkaa] Käännökset

1. kuuloelin

englanti: ear ersä: пиле espanja: (ulkokorva) oreja, (sisäkorva) oído hollanti: oor n. indonesia: kuping, telinga inarinsaame: pelji italia: orecchio m. karjala: korva kreikka: αφτί [a'fti:] latina: auris f. norja: øre portugali: orelha, ouvido puola: ucho n.

pohjoissaame: beallji ruotsi: öra tanska: øre thai: หู tšekki: ucho tšuvassi: хӑлха turkki: kulak udmurtti: пель unkari: fül vepsä: korv venäjä: ухо viro: kõrv

2. astian korva

englanti: handle ranska: poignée norja: hank

pohjoissaame: geavja venäjä: ручка, ушко

[muokkaa] Liittyvät sanat

• korvanlehti, kuuloelin, sisäkorva, ulkokorva, välikorva

[muokkaa] Idiomit

• kuunnella korvat höröllään = kuunnella tarkasti
• olla korvat höröllään = kuunnella tarkasti