kondis

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kondis (39)[1]

  1. (slangia) kunto, vointi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kondis kondikset
genetiivi kondiksen kondisten
kondiksien
partitiivi kondista kondiksia
akkusatiivi kondis; kondiksen kondikset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kondiksessa kondiksissa
elatiivi kondiksesta kondiksista
illatiivi kondikseen kondiksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kondiksella kondiksilla
ablatiivi kondikselta kondiksilta
allatiivi kondikselle kondiksille
Muut
essiivi kondiksena kondiksina
translatiivi kondikseksi kondiksiksi
abessiivi kondiksetta kondiksitta
instruktiivi kondiksin
komitatiivi kondiksine-
+ omistusliite

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kondis (5) (yks. määr. kondiset, mon. epämäär. kondis, mon. määr. kondisen)

  1. (arkikieltä) konditoria


kondis (yks. määr. kondisen, ei monikkoa)

  1. (arkikieltä) (kehollinen) kunto

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39