komeus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

komeus (40)[1]

  1. se, että on komea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkomeus/ tai /ˈkomeu̯s/
  • tavutus: ko‧me‧us / ko‧meus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi komeus komeudet
genetiivi komeuden komeuksien
partitiivi komeutta komeuksia
akkusatiivi komeus;
komeuden 		komeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi komeudessa komeuksissa
elatiivi komeudesta komeuksista
illatiivi komeuteen komeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi komeudella komeuksilla
ablatiivi komeudelta komeuksilta
allatiivi komeudelle komeuksille
muut sijamuodot
essiivi komeutena komeuksina
translatiivi komeudeksi komeuksiksi
abessiivi komeudetta komeuksitta
instruktiivi – komeuksin
komitatiivi – komeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo komeude-
vahva vartalo komeute-
konsonantti-
vartalo 		komeut-

Etymologia[muokkaa]

sanan komea vartalosta kome- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

1. se, että on komea

Idiomit[muokkaa]

  • koko komeus
    1. ...
      Sinivalaansydämessä olleet entsyymit korvattiin kemiallisilla aineilla, ja nyt koko komeus on nähtävillä museossa.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • komeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=komeus&oldid=4504602”