komendantti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- jonkin alueen, varuskunnan, linnoituksen tai leirin yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaava upseeri
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkomenˌdɑnt̪ːi/
- tavutus: ko‧men‧dant‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | komendantti | komendantit |
genetiivi | komendantin | komendanttien (komendanttein) |
partitiivi | komendanttia | komendantteja |
akkusatiivi | komendantti; komendantin |
komendantit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | komendantissa | komendanteissa |
elatiivi | komendantista | komendanteista |
illatiivi | komendanttiin | komendantteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | komendantilla | komendanteilla |
ablatiivi | komendantilta | komendanteilta |
allatiivi | komendantille | komendanteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | komendanttina | komendantteina |
translatiivi | komendantiksi | komendanteiksi |
abessiivi | komendantitta | komendanteitta |
instruktiivi | – | komendantein |
komitatiivi | – | komendantteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | komendanti- | |
vahva vartalo | komendantti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- komendantti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C