kolvi

Wikisanakirjasta
Katso myös: kölvi
Vanhat kolvit

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kolvi (5)[1]

  1. juottamisessa käytettävä kuumennettava työkalu, juotosvasara
  2. (kemia) laboratorion kuumennettava lasiastia
  3. (puhekieltä) nenä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolʋi/
  • tavutus: kol‧vi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolvi kolvit
genetiivi kolvin kolvien
(kolvein)
partitiivi kolvia kolveja
akkusatiivi kolvi;
kolvin
kolvit
sisäpaikallissijat
inessiivi kolvissa kolveissa
elatiivi kolvista kolveista
illatiivi kolviin kolveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolvilla kolveilla
ablatiivi kolvilta kolveilta
allatiivi kolville kolveille
muut sijamuodot
essiivi kolvina kolveina
translatiivi kolviksi kolveiksi
abessiivi kolvitta kolveitta
instruktiivi kolvein
komitatiivi kolveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kolvi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • ruotsin sanasta kolv

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

erlenmeyerkolvi, juotoskolvi, kolmikaulakolvi, pyörökolvi

Idiomit[muokkaa]

Sanonnat[muokkaa]
  • Paljon tinasit, paljon pilasit, vaan viimein kolvis' kylmeni. (vanha sanonta)  lähde?

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kolvi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5