kolminaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kolminaisuus (40)

  1. se, että on kolminainen
  2. (kristinusko) pyhä ~ Jumalan kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä henki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolmiˌnɑi̯suːs/
  • tavutus: kol‧mi‧nai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolminaisuus kolminaisuudet
genetiivi kolminaisuuden kolminaisuuksien
partitiivi kolminaisuutta kolminaisuuksia
akkusatiivi kolminaisuus;
kolminaisuuden
kolminaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kolminaisuudessa kolminaisuuksissa
elatiivi kolminaisuudesta kolminaisuuksista
illatiivi kolminaisuuteen kolminaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolminaisuudella kolminaisuuksilla
ablatiivi kolminaisuudelta kolminaisuuksilta
allatiivi kolminaisuudelle kolminaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kolminaisuutena kolminaisuuksina
translatiivi kolminaisuudeksi kolminaisuuksiksi
abessiivi kolminaisuudetta kolminaisuuksitta
instruktiivi kolminaisuuksin
komitatiivi kolminaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kolminaisuude-
vahva vartalo kolminaisuute-
konsonantti-
vartalo
kolminaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan kolminainen vartalosta kolminais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kolminaisuudenpäivä, kolminaisuudensunnuntai, kolminaisuusoppi

Aiheesta muualla[muokkaa]