kokoon

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

kokoon (ei vertailuasteita)

  1. vrt. koossa
    Meidän täytyi jäädä, sillä emme olleet saaneet kokoon muuttoon tarvittavia rahoja.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkokoːn/
  • tavutus: ko‧koon

Taivutus[muokkaa]

Sana on taivutusmuoto sanasta koko.

→○ illatiivi kokoon
inessiivi koossa
○→ elatiivi -

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kokoonpano, kokoonpantava

Substantiivi[muokkaa]

kokoon

  1. (taivutusmuoto) yksikön illatiivimuoto sanasta koko