koivu

Wikisanakirja

Katso myös: Koivu

Sisällysluettelo 1 Suomi 1.1 Substantiivi 1.1.1 Käännökset 1.1.2 Liittyvät sanat

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

koivu (1) (Betula)

1. (kasvitiede) puukasvisuku, jonka lehtipuulajeja Suomessa kasvaa kolme: hieskoivu, rauduskoivu ja vaivaiskoivu. Koivu on tuulensuosija, jonka kukinto on kerrottu norkko. Koivun hedelmä on pähkylä.

   Luonnossa kovulajikkeilla on taipumus risteytyä keskenään.

[muokkaa] Käännökset

baski: urki englanti: birch espanja: abedul, aliso blanco m. gaeli: beith hollanti: berk interlingua: betula islanti: björk italia: betulla f. katalaani: bedoll m. latina: betula latvia: bērzs liettua: beržas norja: bjørk

puola: brzoza portugali: bétula ranska: bouleau ruotsi: björk saksa: Birke f. sloveeni: breza tanska: birk thai: ต้นไม้ชนิดหนึ่ง tšekki: bříza turkki: huş unkari: nyír viro: kask

[muokkaa] Liittyvät sanat

• koivikko, kaseikko, riippakoivu, tunturikoivu, tuohi