koira

Koira (kuvassa beagle).

Suomi

Substantiivi

koira (10)

1. Canidae-heimon suden sukuinen kotieläimeksi kesyyntynyt eläin (Canis familiaris).

   Koiraa pidetään lähinnä lemmikkieläimenä tai harrastuksen vuoksi esimerkiksi metsästys- tai näyttelykoirana, mutta myös hyötykäytössä esimerkiksi poliisin tai tullin huumekoirana taikka näkövammaisen opaskoirana.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	koira	koirat
genetiivi	koiran	koirien (koirain)
partitiivi	koiraa	koiria
akkusatiivi	koira; koiran	koirat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	koirassa	koirissa
elatiivi	koirasta	koirista
illatiivi	koiraan	koiriin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	koiralla	koirilla
ablatiivi	koiralta	koirilta
allatiivi	koiralle	koirille
Muut
essiivi	koirana	koirina
translatiivi	koiraksi	koiriksi
abessiivi	koiratta	koiritta
instruktiivi	–	koirin
komitatiivi	–	koirine- + omistusliite

Etymologia

kantauralin *koj(e)ra

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (lastenkieltä) hauva, halli, moppe
• (humoristinen) piski
• (halventava) rakki
• (vanhahtava, runollinen; leikkimielisen halventava) hurtta
• (vanhahtava) peni

Alakäsitteet

• narttu, penikka, pystykorva

Johdokset

• adjektiivit: koiramainen
• substantiivit: koiruus

Yhdyssanat

• ajokoira, huumekoira, karhukoira, opaskoira, supikoira

Käännökset

alasorbi: pjas m. alasaksa: Hund m. albania: qen amhara: ውሻ [wɨʃ:a] azeri: köpək; it baškiiri: эт [èt] bosnia: pas m. bulgaria: куче [kutʃe] englanti: dog ersä: киска [kiska], пине [pine] espanja: perro, can esperanto: hundo grönlanti: qimmeq, qingmeq (vanha kirjoitusasu) hollanti: hond ido: hundo inarinsaame: peenuv indonesia: anjing islanti: rakki, hundur italia: cane japani: 犬 (いぬ [inu] joruba: ajá kampera: ahu kantoninkiina: 狗 [kau] karatšai-balkaari: ит karjala: koira kazakki: ит kirgiisi: ит koltansaame: piânnai komi: пон, кыр-пон kongo: mbwa, yimbwa kreikka: σκύλος krimintataari: boşıq kroatia: pas m. latina: canis latvia: suns liivi: piņ

mandariinikiina: 狗 [kou] mari: пий mokša: пине mongoli: нохой norja: hund persia: sag pohjoissaame: beana portugali: cão, cachorro puola: pies ranska: chien, clébard romania: câine m. ruotsi: hund saksa: Hund m. serbia: pas, пас m. serbokroaatti: pas, пас m. shanghainkiina: 狗 [kɤɯ] slovakki: pes sloveeni: pes swahili: mbwa tanska: hund thai: หมา, ด็อก, สา, สุนัข tok pisin: dok tšekki: pes m. tšuvassi: йыт turkki: köpek turkmeeni: ит udmurtti: пуны uiguuri: ئىت unkari: kutya uzbekki: ит venäjä: собака m., пёс m. vepsä: koir viro: koer, peni võro: pini yläsorbi: pos m.

Idiomit

• (jollakulla on) koiranelämä (jollakin on) huono onni tai huono elämä
• (olla) koiranilma (olla) huono sää, sataa ja tuulla
• koiranvirka tehtävä, jossa joutuu alisteiseen asemaan

Sananlaskut

• Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Viittaa uskomukseen, jonka mukaan äänekkäimmin syytöksistä valittava ihminen on syyllinen. Sanonta voidaan tulkita myös siten, että se henkilö valittaa, jota jokin asia häiritsee; muut ovat hiljaa.
• Koira on ihmisen paras ystävä. Kuvastaa hyvin kasvatetun koiran uskollisuutta isäntäänsä kohtaan.
• Vanha koira ei opi uusia temppuja. Iäkkäänä (ihmisenkin) on vaikeampaa oppia uusia asioita kuin nuorena.

Karjala

Substantiivi

koira

1. koira