kohortti

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kohortti (5-C)[1]

  1. Roomalaisen legioonan yksikkö, jossa oli noin 500 miestä
  2. (väestötiede) ihmisryhmä, joka on kokenut samanlaisen tapahtuman samana aikana, ja jonka myöhempää kehitystä tutkitaan, erityisesti syntymäkohortti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kohortti kohortit
genetiivi kohortin kohorttien
(kohorttein)
partitiivi kohorttia kohortteja
akkusatiivi kohortti; kohortin kohortit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kohortissa kohorteissa
elatiivi kohortista kohorteista
illatiivi kohorttiin kohortteihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kohortilla kohorteilla
ablatiivi kohortilta kohorteilta
allatiivi kohortille kohorteille
Muut
essiivi kohorttina kohortteina
translatiivi kohortiksi kohorteiksi
abessiivi kohortitta kohorteitta
instruktiivi kohortein
komitatiivi kohortteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C