klisee

Wikisanakirjasta
Katso myös: klišee
Wikipedia
Katso artikkeli Klisee Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

klisee (20)

  1. kulunut idea tai sanonta, joka on jo menettänyt ilmaisuvoimansa
  2. kuvalaatta, kuvake

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkliseː/
  • IPA: /ˈkliʃeː/
  • tavutus: kli‧see

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi klisee kliseet
genetiivi kliseen kliseiden
kliseitten
partitiivi kliseetä kliseitä
akkusatiivi klisee;
kliseen
kliseet
sisäpaikallissijat
inessiivi kliseessä kliseissä
elatiivi kliseestä kliseistä
illatiivi kliseeseen
kliseehen
kliseisiin
kliseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kliseellä kliseillä
ablatiivi kliseeltä kliseiltä
allatiivi kliseelle kliseille
muut sijamuodot
essiivi kliseenä kliseinä
translatiivi kliseeksi kliseiksi
abessiivi kliseettä kliseittä
instruktiivi klisein
komitatiivi kliseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo klisee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • klisee Kielitoimiston sanakirjassa
  • klisee Tieteen termipankissa