klaneetti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

klaneetti

  1. (vanhahtava, kansanomainen) klarinetti

Etymologia[muokkaa]

< ruotsi << italia[1]

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.