kivääri
Wikisanakirja
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
kivääri (6)
- pitkällä rihlatulla piipulla varustettu tuliase, joka ampuu metallihylsyisiä ammuksia
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kivääri | kiväärit |
| genetiivi | kiväärin | kiväärien kivääreiden kivääreitten |
| partitiivi | kivääriä | kivääreitä kiväärejä |
| akkusatiivi | kivääri; kiväärin | kiväärit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiväärissä | kivääreissä |
| elatiivi | kivääristä | kivääreistä |
| illatiivi | kivääriin | kivääreihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiväärillä | kivääreillä |
| ablatiivi | kivääriltä | kivääreiltä |
| allatiivi | kiväärille | kivääreille |
| Muut | ||
| essiivi | kiväärinä | kivääreinä |
| translatiivi | kivääriksi | kivääreiksi |
| abessiivi | kiväärittä | kivääreittä |
| instruktiivi | – | kiväärein |
| komitatiivi | – | kivääreine- + omistusliite |
