kita

Suomi

Substantiivi

kita

1. (anatomia) nielu
2. pedon suu, usein kuvainnoillisessa merkityksessä

   Australiassa on 27 vuoden aikana joutunut kaiken kaikkiaan 14 ihmistä suistokrokotiilin kitaan.

   Rohkeina kuoleman kitaan / hornan kattilaan ratsasti kuus sataa.

   Linnunpoikaset odottavat pesässä emoa kita ammollaan.

Käännökset

1. nielu

Kts. nielu

2. kuvaannollinen

englanti: espanja: italia: ranska:

ruotsi: saksa: venäjä: пасть f.

Liittyvät sanat

• kita-aukko
• kitakaari
• kitakieleke
• kitalaki
• kitapurje
• kitarisa
• kitasola

Banggai

Verbi

kita

1. nähdä

Indonesia

Pronomini

kita

1. (persoonapronomini) me