kirves

Suomi

Substantiivi

kirves (41) (monikko kirveet)

1. varrellinen työkalu, jonka kiilanmallinen terä on taottu raudasta, ja kiilan päädyssä on pitkittäinen reikä vartta varten

   Kirvestä käytetään mm. veistämiseen ja polttopuiden halkomiseen.

   Kivikauden kirveet tehtiin limsiöstä.

Käännökset

baski: aizkora englanti: axe, hatchet espanja: hacha f. georgia: ცული hollanti: bijl m./f. italia: scure, accetta f., ascia f. karjala: kirves ketšua: ch'iqtana kongo: soka korea: 도끼 [do.ggi] kreikka: τσεκούρι n. latvia: cirvis liettua: kirvis mokša: узерь [uzerʹ] pohjoissaame: ákšu portugali: machado m.

ranska: hache f. saksa: Axt f.; Beil n. serbia: sekira, секира f. sloveeni: sekira f. swahili: shoka tanska: økse liivi: kīraz turkki: balta unkari: balta, fejsze, szekerce vatja: tširve venäjä: топор m. vepsä: kirvez vietnam: rìu viro: kirves võro: kirvõs

Idiomit

• Ei kirveelläkään - ei millään keinoin
• Heittää kirveensä kaivoon - hukata mahdollisuutensa, luovuttaa

Liittyvät sanat

hakokirves, halkaisukirves, kirveenisku, kirveenterä, kirveenvarsi, kirvesmiehenkynä, kirvesmies, kirvespohja, kirvesvarsi, kivikirves, leimakirves, lihakirves, mestauskirves, palokirves, piilukirves, pilkkakirves, pronssikirves, reikäkirves, sotakirves, tappara, vasarakirves, vasarakirveskulttuuri

Viro

Substantiivi

kirves (gen kirve, part kirvest)

1. kirves

Taivutus

• tyyppi 7 (hammas)

Liittyvät sanat

• kirvemees
• kirvehoop, kirvetöö
• kirvekand, kirvesilm, kirvetera, kirvevars
• kivist kirves, kivikirves, lihunikukirves, mättakirves, pihukirves, tahumiskirves