kirskahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kirskahdus (39)

  1. kirskahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkirskɑhdus/
  • tavutus: kirs‧kah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirskahdus kirskahdukset
genetiivi kirskahduksen kirskahdusten
kirskahduksien
partitiivi kirskahdusta kirskahduksia
akkusatiivi kirskahdus;
kirskahduksen
kirskahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kirskahduksessa kirskahduksissa
elatiivi kirskahduksesta kirskahduksista
illatiivi kirskahdukseen kirskahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirskahduksella kirskahduksilla
ablatiivi kirskahdukselta kirskahduksilta
allatiivi kirskahdukselle kirskahduksille
muut sijamuodot
essiivi kirskahduksena kirskahduksina
translatiivi kirskahdukseksi kirskahduksiksi
abessiivi kirskahduksetta kirskahduksitta
instruktiivi kirskahduksin
komitatiivi kirskahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirskahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kirskahdus-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]