kiraalisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiraalisuus (40)
- (kemia) molekyylien esiintyminen peilikuvinaan, D- ja L-muodossa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiraalisuus | kiraalisuudet |
| genetiivi | kiraalisuuden | kiraalisuuksien |
| partitiivi | kiraalisuutta | kiraalisuuksia |
| akkusatiivi | kiraalisuus; kiraalisuuden |
kiraalisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiraalisuudessa | kiraalisuuksissa |
| elatiivi | kiraalisuudesta | kiraalisuuksista |
| illatiivi | kiraalisuuteen | kiraalisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiraalisuudella | kiraalisuuksilla |
| ablatiivi | kiraalisuudelta | kiraalisuuksilta |
| allatiivi | kiraalisuudelle | kiraalisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiraalisuutena | kiraalisuuksina |
| translatiivi | kiraalisuudeksi | kiraalisuuksiksi |
| abessiivi | kiraalisuudetta | kiraalisuuksitta |
| instruktiivi | – | kiraalisuuksin |
| komitatiivi | – | kiraalisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiraalisuude- | |
| vahva vartalo | kiraalisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kiraalisuut- | |
Käännökset[muokkaa]
1. molekyylien esiintyminen peilikuvinaan, D- ja L-muodossa
|