kilisevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kilisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kilistä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kilisevä | kilisevät |
| genetiivi | kilisevän | kilisevien (kiliseväin) |
| partitiivi | kilisevää | kiliseviä |
| akkusatiivi | kilisevä; kilisevän | kilisevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kilisevässä | kilisevissä |
| elatiivi | kilisevästä | kilisevistä |
| illatiivi | kilisevään | kiliseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kilisevällä | kilisevillä |
| ablatiivi | kilisevältä | kiliseviltä |
| allatiivi | kilisevälle | kiliseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kilisevänä | kilisevinä |
| translatiivi | kiliseväksi | kiliseviksi |
| abessiivi | kilisevättä | kilisevittä |
| instruktiivi | – | kilisevin |
| komitatiivi | – | kilisevine |