kieltäytyjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kieltäytyjä (10)

  1. henkilö, joka kieltäytyy

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kieltäytyjä kieltäytyjät
genetiivi kieltäytyjän kieltäytyjien
(kieltäytyjäin)
partitiivi kieltäytyjää kieltäytyjiä
akkusatiivi kieltäytyjä;
kieltäytyjän
kieltäytyjät
sisäpaikallissijat
inessiivi kieltäytyjässä kieltäytyjissä
elatiivi kieltäytyjästä kieltäytyjistä
illatiivi kieltäytyjään kieltäytyjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieltäytyjällä kieltäytyjillä
ablatiivi kieltäytyjältä kieltäytyjiltä
allatiivi kieltäytyjälle kieltäytyjille
muut sijamuodot
essiivi kieltäytyjänä kieltäytyjinä
translatiivi kieltäytyjäksi kieltäytyjiksi
abessiivi kieltäytyjättä kieltäytyjittä
instruktiivi kieltäytyjin
komitatiivi kieltäytyjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kieltäytyjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aseistakieltäytyjä, totaalikieltäytyjä, täyskieltäytyjä

Aiheesta muualla[muokkaa]