kieliä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kieliä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta kieli

Verbi[muokkaa]

kieliä (61) (taivutus[luo])

  1. kannella, vasikoida
    Tästä et sitten mene kielimään kenellekään!
  2. (kuvaannollisesti) enteillä jtk, viitata jhk
    Luvut kielivät laman tulosta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkie̯liæˣ/
  • tavutus: kie‧li‧ä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kieliä Kielitoimiston sanakirjassa