kielevä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kielevä (10) (komparatiivi kielevämpi, superlatiivi kielevin) (taivutus[luo])

  1. puhelias, suulas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkie̯leʋæ/
  • tavutus: kie‧le‧vä

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta kieli (vokaalivartalo kiele- + -vä)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]