kiehtova
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kiehtova
- puoleensavetävä, attrahoiva, mielen valtaava
- Seireenien laulu kiehtoi antiikin merenkävijöitä.
Verbi[muokkaa]
kiehtova
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiehtoa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiehtova | kiehtovat |
genetiivi | kiehtovan | kiehtovien (kiehtovain) |
partitiivi | kiehtovaa | kiehtovia |
akkusatiivi | kiehtova; kiehtovan | kiehtovat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiehtovassa | kiehtovissa |
elatiivi | kiehtovasta | kiehtovista |
illatiivi | kiehtovaan | kiehtoviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiehtovalla | kiehtovilla |
ablatiivi | kiehtovalta | kiehtovilta |
allatiivi | kiehtovalle | kiehtoville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiehtovana | kiehtovina |
translatiivi | kiehtovaksi | kiehtoviksi |
abessiivi | kiehtovatta | kiehtovitta |
instruktiivi | – | kiehtovin |
komitatiivi | – | kiehtovine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiehtova Kielitoimiston sanakirjassa