kesyttäjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kesyttäjä (10)[1]

  1. henkilö, joka työkseen kesyttää eläimiä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkesyt̪ˌt̪æjæ/
  • tavutus: ke‧syt‧tä‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kesyttäjä kesyttäjät
genetiivi kesyttäjän kesyttäjien
(kesyttäjäin)
partitiivi kesyttäjää kesyttäjiä
akkusatiivi kesyttäjä;
kesyttäjän
kesyttäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi kesyttäjässä kesyttäjissä
elatiivi kesyttäjästä kesyttäjistä
illatiivi kesyttäjään kesyttäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kesyttäjällä kesyttäjillä
ablatiivi kesyttäjältä kesyttäjiltä
allatiivi kesyttäjälle kesyttäjille
muut sijamuodot
essiivi kesyttäjänä kesyttäjinä
translatiivi kesyttäjäksi kesyttäjiksi
abessiivi kesyttäjättä kesyttäjittä
instruktiivi kesyttäjin
komitatiivi kesyttäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kesyttäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

eläintenkesyttäjä, käärmeenkesyttäjä, leijonankesyttäjä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10