keskittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
keskittäminen (38)
- (šakki) strategia, jossa upseerit pyritään sijoittamaan laudan keskustaan, missä niiden hallitsemien ruutujen peitto on suurimmillaan.
- Termiä keskittäminen ei tavallisesti käytetä sotilaista, vaikka keskustasotilaat ovatkin tärkeitä.
- Loppupelissä keskitetty kuningas on usein parempi kuin keskittämätön kuningas.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keskittäminen | keskittämiset |
| genetiivi | keskittämisen | keskittämisten keskittämisien |
| partitiivi | keskittämistä | keskittämisiä |
| akkusatiivi | keskittäminen; keskittämisen |
keskittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keskittämisessä | keskittämisissä |
| elatiivi | keskittämisestä | keskittämisistä |
| illatiivi | keskittämiseen | keskittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keskittämisellä | keskittämisillä |
| ablatiivi | keskittämiseltä | keskittämisiltä |
| allatiivi | keskittämiselle | keskittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keskittämisenä (keskittämisnä) |
keskittämisinä |
| translatiivi | keskittämiseksi | keskittämisiksi |
| abessiivi | keskittämisettä | keskittämisittä |
| instruktiivi | – | keskittämisin |
| komitatiivi | – | keskittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keskittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
keskittämis- | |
Etymologia[muokkaa]
keskittää-verbistä muodostettu teonnimi
Käännökset[muokkaa]
1. strategia, jossa upseerit pyritään sijoittamaan laudan keskustaan, missä niiden hallitsemien ruutujen peitto on suurimmillaan
|