keskeytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keskeytys (39)

  1. keskeyttäminen
    Välikohtauksen jälkeen tapahtuma sai jatkua keskeytyksettä.
  2. (tietotekniikka) signaali, joka saa tietokoneen suorittimen keskeyttämään meneillään olevan tietokoneohjelman suorituksen ja siirtyy suorittamaan määrätyn keskeytyskäsittelijän

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeskey̯t̪ys/ tai /ˈkeskeˌyt̪ys/
  • tavutus: kes‧key‧tys / kes‧ke‧y‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keskeytys keskeytykset
genetiivi keskeytyksen keskeytysten
keskeytyksien
partitiivi keskeytystä keskeytyksiä
akkusatiivi keskeytys;
keskeytyksen
keskeytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi keskeytyksessä keskeytyksissä
elatiivi keskeytyksestä keskeytyksistä
illatiivi keskeytykseen keskeytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi keskeytyksellä keskeytyksillä
ablatiivi keskeytykseltä keskeytyksiltä
allatiivi keskeytykselle keskeytyksille
muut sijamuodot
essiivi keskeytyksenä keskeytyksinä
translatiivi keskeytykseksi keskeytyksiksi
abessiivi keskeytyksettä keskeytyksittä
instruktiivi keskeytyksin
komitatiivi keskeytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keskeytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
keskeytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä keskeyttää (keskeyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kellokeskeytys, keskeytyshuuhde, keskeytysohjain, keskeytysvakuutus, näppäimistökeskeytys, raskaudenkeskeytys

Aiheesta muualla[muokkaa]