kerkkä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kerkkä (10-A)[1]

  1. havupuun oksan tai latvan vuosikasvain

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkerkːæ/
  • tavutus: kerk‧kä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerkkä kerkät
genetiivi kerkän kerkkien
(kerkkäin)
partitiivi kerkkää kerkkiä
akkusatiivi kerkkä;
kerkän
kerkät
sisäpaikallissijat
inessiivi kerkässä kerkissä
elatiivi kerkästä kerkistä
illatiivi kerkkään kerkkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerkällä kerkillä
ablatiivi kerkältä kerkiltä
allatiivi kerkälle kerkille
muut sijamuodot
essiivi kerkkänä kerkkinä
translatiivi kerkäksi kerkiksi
abessiivi kerkättä kerkittä
instruktiivi kerkin
komitatiivi kerkkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kerkä-
vahva vartalo kerkkä-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kerkkä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-A