kepeys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kepeys (40)[1]

  1. se, että on kepeä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkepeys/ tai /ˈkepey̯s/
  • tavutus: ke‧pe‧ys / ke‧peys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kepeys kepeydet
genetiivi kepeyden kepeyksien
partitiivi kepeyttä kepeyksiä
akkusatiivi kepeys;
kepeyden
kepeydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kepeydessä kepeyksissä
elatiivi kepeydestä kepeyksistä
illatiivi kepeyteen kepeyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kepeydellä kepeyksillä
ablatiivi kepeydeltä kepeyksiltä
allatiivi kepeydelle kepeyksille
muut sijamuodot
essiivi kepeytenä kepeyksinä
translatiivi kepeydeksi kepeyksiksi
abessiivi kepeydettä kepeyksittä
instruktiivi kepeyksin
komitatiivi kepeyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kepeyde-
vahva vartalo kepeyte-
konsonantti-
vartalo
kepeyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan kepeä vartalosta kepe- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kepeys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40