kentauri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kreikkalaisen mytologian olento, jolla on ihmisen torso ja hevosen ruumis
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkent̪ɑu̯ri/ tai /ˈkent̪ɑˌuri/
- tavutus: ken‧tau‧ri / ken‧ta‧u‧ri
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kentauri | kentaurit |
genetiivi | kentaurin | kentaurien kentaureiden kentaureitten |
partitiivi | kentauria | kentaureita kentaureja |
akkusatiivi | kentauri; kentaurin |
kentaurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kentaurissa | kentaureissa |
elatiivi | kentaurista | kentaureista |
illatiivi | kentauriin | kentaureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kentaurilla | kentaureilla |
ablatiivi | kentaurilta | kentaureilta |
allatiivi | kentaurille | kentaureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kentaurina | kentaureina |
translatiivi | kentauriksi | kentaureiksi |
abessiivi | kentauritta | kentaureitta |
instruktiivi | – | kentaurein |
komitatiivi | – | kentaureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kentauri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kentauri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6