kelpuuttaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kelpuuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. hyväksyä, pitää kelpaavana
    Tuo kissa ei kelpuuta edes silakoita!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkelpuːt̪ːɑːˣ/
  • tavutus: kel‧puut‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]