kaula

Katso myös: Kaula

kaula

Suomi

Substantiivi

kaula (9)

1. ruumiinosa pään ja vartalon välillä
2. esineen kapea osa

   Kitaran kaula ruuvataan runkoon jyrsittyyn koloon ruuveilla.

3. etäisyys, etumatka

   Johdossa ollut urheilija kasvatti kaulaa kilpailijoihinsa.

Käännökset

ruumiinosa

bulgaria: qafë englanti: neck, collum espanja: cuello esperanto: kolo gela: lua hoava: rua ida'an: lig italia: collo m. kwara'ae: lua

puola: szyja f. lau: lua motu: aio norja (bokmål): hals tuvalu: kaakii portugali: colo m. ranska: cou m., gorge f. romania: gât n. saksa: Hals tšekki: krk venäjä: шея wejewa: buku viro: kael

Liittyvät sanat

• kaulaliina, kaulapanta, kurkku, niska, pullonkaula, kaularanka

Havaiji

Substantiivi

kaula

1. köysi