kaukopuhelu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaukopuhelu
- lankaverkon puhelu, joka yhdistetään suuntanumeroa käyttäen toisen alueellisen verkon alueelle
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑu̯koˌpuhelu/
- tavutus: kau‧ko‧pu‧he‧lu
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista kauko- ja puhelu
Käännökset[muokkaa]
1. kauas suuntautuva puhelu
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaukopuhelu Kielitoimiston sanakirjassa