kauhistus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Interjektio[muokkaa]

kauhistus

  1. kauhistumista ilmaisevaa huudahdus
    Voi, kauhistus sentään!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑu̯hist̪us/
  • tavutus: kau‧his‧tus

Substantiivi[muokkaa]

kauhistus (39)[1]

  1. ahdistuksen ja pelon tuntemus
  2. pelottava tai hyvin vastenmielinen asia

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kauhistus kauhistukset
genetiivi kauhistuksen kauhistusten
kauhistuksien
partitiivi kauhistusta kauhistuksia
akkusatiivi kauhistus;
kauhistuksen
kauhistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kauhistuksessa kauhistuksissa
elatiivi kauhistuksesta kauhistuksista
illatiivi kauhistukseen kauhistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kauhistuksella kauhistuksilla
ablatiivi kauhistukselta kauhistuksilta
allatiivi kauhistukselle kauhistuksille
muut sijamuodot
essiivi kauhistuksena kauhistuksina
translatiivi kauhistukseksi kauhistuksiksi
abessiivi kauhistuksetta kauhistuksitta
instruktiivi kauhistuksin
komitatiivi kauhistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kauhistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kauhistus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39