katko

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: kätkö



Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katko (1)

  1. katkaisukohta; kohta josta jokin on poikki, aukko
  2. (shakki) linjanappulan linjalla oleva oma tai vastustajan nappula
    Katkon aiheuttava nappula estää linjanappulaa siirtymästä katkopisteen yli.
  3. (kasvitiede) katkoihin (Conium) kuuluva kasvi, erit. myrkkykatko
  4. (fonetiikka) puheessa esiintyvä lähes huomaamaton tauko, jota voidaan foneettisesti merkitä heittomerkillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑt̪ko̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi katko katkot
genetiivi katkon katkojen
(katkoin)
partitiivi katkoa katkoja
akkusatiivi katko; katkon katkot
Sisäpaikallissijat
inessiivi katkossa katkoissa
elatiivi katkosta katkoista
illatiivi katkoon katkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi katkolla katkoilla
ablatiivi katkolta katkoilta
allatiivi katkolle katkoille
Muut
essiivi katkona katkoina
translatiivi katkoksi katkoiksi
abessiivi katkotta katkoitta
instruktiivi katkoin
komitatiivi katkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ajatuskatko, katkokävely, katkoviiva, mainoskatko, myrkkykatko, palokatko, pelikatko, sähkökatko

Idiomit[muokkaa]

  1. olla katkolla – uhassa katketa

Aiheesta muualla[muokkaa]