katko

Suomi

Substantiivi

katko (1)

1. katkaisukohta; kohta josta jokin on poikki, aukko
2. (šakki) linjanappulan linjalla oleva oma tai vastustajan nappula

   Katkon aiheuttava nappula estää linjanappulaa siirtymästä katkopisteen yli.

3. (kasvitiede) katkoihin (Conium) kuuluva kasvi, erit. myrkkykatko

Käännökset

englanti: break, cut, block espanja: corte italia: ranska:

ruotsi: saksa: venäjä: разрыв

Liittyvät sanat

• ajatuskatko, sähkökatko, pelikatko, mainoskatko, katkokävely, katkoviiva
• linjanappula, liikkuvuus
• katkonainen
• katkos

Idiomit

1. olla katkolla – uhassa katketa