kartoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kartoittaminen (38)
- teonnimi verbistä kartoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kartoittaminen | kartoittamiset |
| genetiivi | kartoittamisen | kartoittamisten kartoittamisien |
| partitiivi | kartoittamista | kartoittamisia |
| akkusatiivi | kartoittaminen; kartoittamisen |
kartoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kartoittamisessa | kartoittamisissa |
| elatiivi | kartoittamisesta | kartoittamisista |
| illatiivi | kartoittamiseen | kartoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kartoittamisella | kartoittamisilla |
| ablatiivi | kartoittamiselta | kartoittamisilta |
| allatiivi | kartoittamiselle | kartoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kartoittamisena (kartoittamisna) |
kartoittamisina |
| translatiivi | kartoittamiseksi | kartoittamisiksi |
| abessiivi | kartoittamisetta | kartoittamisitta |
| instruktiivi | – | kartoittamisin |
| komitatiivi | – | kartoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kartoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kartoittamis- | |