karsastaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
karsastaminen (38)
- teonnimi verbistä karsastaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karsastaminen | karsastamiset |
| genetiivi | karsastamisen | karsastamisten karsastamisien |
| partitiivi | karsastamista | karsastamisia |
| akkusatiivi | karsastaminen; karsastamisen |
karsastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karsastamisessa | karsastamisissa |
| elatiivi | karsastamisesta | karsastamisista |
| illatiivi | karsastamiseen | karsastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karsastamisella | karsastamisilla |
| ablatiivi | karsastamiselta | karsastamisilta |
| allatiivi | karsastamiselle | karsastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karsastamisena (karsastamisna) |
karsastamisina |
| translatiivi | karsastamiseksi | karsastamisiksi |
| abessiivi | karsastamisetta | karsastamisitta |
| instruktiivi | – | karsastamisin |
| komitatiivi | – | karsastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karsastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karsastamis- | |