kari

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Kari ja karı



Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kari (5)

  1. vedenpinnan alla tai vain hieman sen päällä oleva kivi tai kallio, johon veneet tai laivat voivat vahingossa törmätä, matalikko
    Ajoimme karille.
  2. pieni, kallioinen tai kalliorantainen saari, käytetään erityisesti paikannimissä
  3. (kuvaannollisesti) ongelma tai epäonnistuminen
    Neuvottelut ajoivat karille.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑ̝ri]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kari karit
genetiivi karin karien
(karein)
partitiivi karia kareja
akkusatiivi kari; karin karit
Sisäpaikallissijat
inessiivi karissa kareissa
elatiivi karista kareista
illatiivi kariin kareihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi karilla kareilla
ablatiivi karilta kareilta
allatiivi karille kareille
Muut
essiivi karina kareina
translatiivi kariksi kareiksi
abessiivi karitta kareitta
instruktiivi karein
komitatiivi kareine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kari gen. kari

  1. kari, karikko
  2. kuri, komento

Substantiivi[muokkaa]

kari gen. karja

  1. karja; lauma