karanteeni

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Karanteeni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karanteeni (5)[1]

  1. (lääketiede) pakkoeristys, tyypillisesti vaarallisen tarttuvan taudin leviämisen estämiseksi.
    Maahan tuotavat eläimet laitetaan karanteeniin, jotta voidaan varmistua niiden terveydestä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi karanteeni karanteenit
genetiivi karanteenin karanteenien
(karanteenein)
partitiivi karanteenia karanteeneja
akkusatiivi karanteeni; karanteenin karanteenit
Sisäpaikallissijat
inessiivi karanteenissa karanteeneissa
elatiivi karanteenista karanteeneista
illatiivi karanteeniin karanteeneihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi karanteenilla karanteeneilla
ablatiivi karanteenilta karanteeneilta
allatiivi karanteenille karanteeneille
Muut
essiivi karanteenina karanteeneina
translatiivi karanteeniksi karanteeneiksi
abessiivi karanteenitta karanteeneitta
instruktiivi karanteenein
komitatiivi karanteeneine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5